Suomesta energiatehokkuuden parantamisen mallimaa
Energia-ala on perinteisesti ollut tuottajakeskeistä ja siksi arvovaltaisen tahon, Sitran, tekemä tutkimus eri energiateknologioiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta oli piristävää luettavaa (T&T 15.5.2015).
Sitran mukaan uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien lisäksi energiatehokkuuden parantaminen kiinteistökannassa nousee merkittäväksi mahdollisuudeksi. Energiankäyttömme pitää luonnollisesti perustua ajatukseen, jossa energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tämän tehokkuuden asteen määrittää karkeasti energian hinta ja säästöinvestoinneissa käytettävä laskentamalli. Kun helpoin ymmärrettävä tapa arvioida investointeja on kiinteistöalalla takaisinmaksuaika, on selvää, etteivät kannattavatkaan säästöinvestoinnit läpäise perinteisen kiinteistöjohtamisen seulaa. Onneksi valveutuneessa ajattelussa alkaa jo olla näkyvissä ymmärrystä elinkaari-investointilaskennan lisääntymiselle. Energiansäästöinvestoinnit ovat vaikuttavuudeltaan pitkäaikaisia, korkotaso on ennätysalhainen eikä investointirahan saatavuudessakaan pitäisi olla ongelmia.
Kiinteistöjen energiankulutus on kansantaloudenkin kannalta kriittistä sen vuoksi, että niistä kiinteistöistä, jotka tänään ovat käytössämme, on valtaosa olemassa vielä 30 vuoden kuluttua. Kun energianhinnan pitkä hintatrendi on ollut jatkuvasti nouseva, luulisi olevan selvää, että kiinteistöjen energiapolitiikan ensimmäinen tavoite on aktiivisesti, jatkuvan energiajohtamisen kautta, tunnistaa kriittiset kiinteistöt ja toteuttaa elinkaarilaskennan kautta kannattaviksi todetut toimenpiteet. Näin saamme sellaisen positiivisen säästökierteen aikaiseksi, jolla on tervehdyttäviä vaikutuksia niin yksityistalouksiin kuin kansantalouteenkin laajasti.
Yrityksemme on kehittänyt kiinteistöjen energiajohtamiseen älykkään pilvipalvelun, jonka kehityksen rahoittamiseen myös TEKES osallistuu. TEKES on ymmärtänyt hyvin visiomme siitä, että yhdistämällä nykyaikaiseen pilvipalveluun vahva kotimainen insinööriosaaminen sekä energiaa säästävät laitteet ja ratkaisut, nykyaikainen prosessimainen johtamisajattelu (ISO 9001, ISO 14001, ISO 50001) ja elinkaariajatteluun pohjautuva investointien kannattavuuslaskenta, on mahdollista luoda älykäs työkalu, jolla energiajohtamisen prosessi automatisoituu. Tällaisella mallilla tunnistamme helposti kiinteistöt, joiden energiankulutukseen on syytä puuttua ja prosessimme mukaan toimien tunnistamme myös ne toimenpiteet, joilla parhaiten parannetaan energiatehokkuutta ja alennetaan kustannuksia.
Energiansäästöpotentiaali kiinteistökannassa voisi nykyteknologioiden valossa olla noin 30 %, mikä suhteutettuna kiinteistöjen kuluttamaan kokonaisenergiaan merkitsee jopa 8,5 Mrd euron säästöä vuodessa. Tällainen säästö on kuin rakenteellinen uudistus, se tuottaa joka vuosi. Kun laskemme kannattavuuslaskelmamme oikein, ovat mahdollisuudet valtavat. Mikä meitä estää tekemästä Suomesta energiatehokkuuden mallimaata?
Jarmo Kontro DI, Toimitusjohtaja Eneron Oy
