Kiinteistöalan digitalisaatio tulee – vai tuleeko?
Digitalisaatiota odotellaan ihmeitä tekevänä tapahtumana, joka kerralla muuttaa kaiken. Me Eneronissa olemme tehneet digitalisaatiota kohta neljän vuoden ajan. Kohteenamme on ollut energiankäytön parempi hallinta ja uudenlainen lähestymistapa. Voisi tietysti perustellusti kysyä, mikä uudenlainen tapa ja miksi.
Kun aloitimme 2011 oli meillä kova halu tehdä jotain toisella tavalla kuin aikaisemmin, silloin ei vielä sana digitalisaatio ollut huulilla samalla tavalla kuin tänään. Lähdimme visiomme mukaan liikkeelle tavoitteena joustavasti hakea ratkaisuja esiin tuleviin tarpeisiin. Matkamme aikana olemme kysyneet tätä itseltämme ja asiakkailtamme montakin kertaa, mitä tarpeita, mitä parantaa, mitä toiveita, mikä tavoite?
Vähitellen olemme alkaneet nähdä metsän puilta. Digitalisaatio tekee saman kuin automaatio prosessiteollisuuteen 1970 -luvulla tullessaan, ohjaa oikeaan suuntaan, pitää prosessin laadun kohdallaan, ilmoittaa poikkeamista, korvaa ihmistyötä. Nykyisessä tilanteessa erona on se, että tämä digiautomaatio kohdistuu työhön ja tekemisiin tehdasteollisuutta laajemmin, meihin valkokaulustyöläisiin, jotka tähän saakka olemme saaneet rauhassa pyöritellä exceleitä ja laskeskella kukin omin tavoin perusteita päätöksillemme.
Digitalisaation myötä kaikki muuttuu. Tietojen siirtyminen helpottuu, kun suljetut rajapinnat avataan eri järjestelmien välillä. Älykkäät ohjelmistot ja työkalut murskaavat tiedon ja tuovat aiemmin monta excel-työtuntia vaatineet yhteenvedot, taulukot, raportit ja tilastot yhdellä napinpainalluksella käyttöömme. Ajan käyttö tiedon keruuseen poistuu ja uusi työ kohdistuu asian ytimeen, päätösten tekemiseen ja toimintojen kehittämiseen.
Näin kaiken pitäisi toimia, koska fiksu yhteiskunta tekee vain sellaisia asioita, joiden vaikuttavuus ja arvon muodostus ovat merkittäviä. Eneronissa olemme saaneet aikaan energianhallinnan ja -johtamisen alustan, joka korvaa satojen excelien käytön eli valtavan määrän perinteistä insinöörityötä. Kun itse tekemisen prosessi toimii hyvin, kiinnittyy huomio lähtötietojen saatavuuteen ja laatuun. Rakennusten ja kiinteistöjen pinta-ala- ja tilavuustietoihin ei voi luottaa, energiankulutustietoja on kerätty eri menetelmin ja kootusta datasta ei tiedä, onko joukossa virheellistä tietoa, entä tilojen käyttötarkoitus, onko matkan varrella tapahtunut muutoksia, josta ei ole tieto välittynyt mihinkään?
Rakennusalan KIRA-Digi -hanke on enemmän kuin tervetullut avaus tähän suuntaan. Mitä paremmin ymmärrämme kiinteistöjen käytön, toiminnan ja ylläpidon prosessina, jota voidaan ohjata relevantilla tiedolla, sitä vähemmän on todennäköisesti niitä ongelmia, joista alati luemme mediasta. Nykytilanne, jossa tiedot ovat eri siiloissa, ei mitenkään palvele kehitystä, jossa haetaan uusia ja entistä tehokkaampia tapoja hoitaa laadukkaammin kiinteistöjä, ohjata asiakastarpeiden mukaan ja parantaa järjestelmällisesti energiatehokkuutta ominaiskulutuksia alentaen. KIRA-Digin tavoitteena olevat avoimet rajapinnat kuntien, viranomaisten sekä eri tiedontuottajien välillä, rakennusten ja kiinteistöjen yksikäsitteiset tunnukset pysyvää identifiointia varten ja ehkä jopa julkisen vallan tarjoama alusta, mahdollistavat älykkäiden ratkaisujen innovaatiot ja uusien palveluiden markkinat.
Nykyisen kiinteistöalan johdolta edellytetään ennakkoluulottomuutta kokeilla ja ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja ja uutta tekniikkaa, ei pelkästään rakennusautomaatiossa vaan myös johtamisen osalta. Kun johtaminen perustuu oikeaan tietoon, analyyseihin ja optimointeihin, joita voi simuloida uusilla kehittyvillä digipalveluilla, hyötyvät kaikki, niin vuokralaiset, asukkaat kuin kiinteistöliiketoimintaa pyörittävätkin unohtamatta kansantalouteen syntyviä säästöjä.
