Energiatehokkuuden parantaminen on monen tekijän summa

Julkisuudessa energiansäästöstä ja energiatehokkuudesta käydään keskustelua, joka helposti hämmentää lukijan. Eri medioissa tulee esiin menestystarinoita, joissa tietty teknologinen älyratkaisu alentaa kulutusta paljon ja esillä on kaksinumeroisia säästöprosentteja. Vertailuissa luonnollisesti on markkinoinnillista tavoitetta esittää saavutetut tulokset poikkeuksellisen positiivisessa valossa. Pitäisikö vertailun olla puolueettoman tahon tekemä, koska sen tekeminen ei ole useinkaan kovin yksinkertaista ja tietyt perusasiat on tunnettava.

Yksinkertaistaen täytyy todeta, että energiankulutuksen alentaminen ei ole kovinkaan kummallinen temppu. Alennetaan sisälämpötilaa, käytetään vähemmän vettä ja sammutetaan valot aina kuin mahdollista. Säästöjä syntyy. Sama asia kuin autolla ajaminen. Polttoaineen kulutus vähenee, kun jättää turhat ajot pois ja ajaa maltillisilla nopeuksille turhia kiihdytyksiä välttäen. Onko siis energiatehokkuus näin parantunut? Säästöjä on syntynyt aiempaan verrattuna.

Mitä energiatehokkuus tarkoittaa?

Edellistä kysymystä pohdittaessa on tarpeen nostaa esiin se, mitä energiatehokkuus tarkoittaa. Kyseessä on esim. laitteen tai rakennuksen normaaliolosuhteissa kuluttama energiamäärä. Asiaa on taas helpompi ymmärtää autovertauksella. Autojen kulutus ja hiilidioksidipäästöt määritetään tietyn standardin perusteella, jossa on mukana erilaista käyttöä ja ajotilanteita tietyissä suhteissa. Näin saadaan periaatteessa ”laboratorio-olosuhteissa” määritetty energiankulutus (polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt/100 km).

Rakennuksessa ongelma on hieman hankalampi ja laskennallisia energiankulutuksia varten on määritelty myös lainsäädännöllisesti E-luku, johon on kohdistunut runsaasti kritiikkiä. Laskentaohjeet löytyvät suomalaisista standardeista. Me olemme Eneron Oy:ssä kuitenkin lähteneet energiajohtamisessa yksinkertaisemmasta vertailumatematiikasta, jossa tarkastelemme todellisia energiankulutuksia sekä kehittämällämme HDD-mallilla mallinnettuja energiankulutuksia sekä näistä laskettuja tunnuslukuja, ominaiskulutuksia sähkölle, lämmölle sekä vedelle. Mallissamme emme ota kantaa siihen, mikä energiamuoto on käytössä eli millä rakennusta lämmitetään.

Lyhyt oppimäärä energiatehokkuudesta ja ominaisenergiankulutuksesta

Energiatehokkuuden vertailuluku eli ominaisenergiankulutus on rakennuksen normalisoidussa ympäristössä (ns. normivuoden lämmöntarveluku) ja normaalissa käytössä määritettävä energiantarve lämmitettyä pinta-alaa kohden. Ominaisenergiankulutus riippuu siitä, millainen vaippa on lämpöteknisiltä ominaisuuksiltaan (miten hyvät lämpöeristeet, miten tiivis rakenne, millaiset ikkunat) sekä talotekniikan osalta, millainen ilmanvaihto (painovoimainen, poistoilma puhaltimet, tulo- ja poistoilmapuhaltimet lämmön talteenotolla jne.). Näiden rakenteellinen taso sekä viemäröinnin kautta poistuva energiamäärä määrittävät yksikäsitteisesti sen, millainen rakennus on energiatehokkuudeltaan eli mikä on sen ominaisenergiankulutus. Tähän energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa rakenteellisin keinoin lisäeristämällä, parantamalla ilmanvaihdon lämmön talteenottoa jne. Luonnollisia vaiheita puuttua näihin pysyviin ominaisuuksiin ovat julkisivu- ja putkistosaneeraukset.

Älykkäiden säätöjärjestelmien vaikutus

Paljon esillä olevilla nykyaikaisilla, älykkäillä säätöjärjestelmillä voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, että rakennuksessa ei esiinny ylilämpötiloja missään olosuhteissa. Lisäksi kysyntäjoustolla, joka usein liitetään älykkääseen säätöön, pyritään optimoimaan energianhinnan vaihteluista aiheutuvia säästömahdollisuuksia sen perusteella, millaisia lämmön tai sähkön jaon rajoituksia ollaan valmiita hyväksymään. Energiatuottajan näkökulmasta kyse on huipputehojen rajaamisesta siten, että sekä käyttäjä että energiantuottaja molemminpuolisesti saavat pienen hyödyn. Älykkäät säätöjärjestelmät siis voivat alentaa energian kulutusta, mutta eivät paranna rakennuksen energiatehokkuutta.

Erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuus ymmärrettävä

Kun kiinteistöjen omistajat suunnittelevat energian käytön vähentämistä ja energiatehokkuuden parantamista, on edellä mainittujen sekä rakenteellisten että säätötoimenpiteiden vaikuttavuudet ymmärrettävä hyvin mahdollisimman kannattavien elinkaari-investointien toteuttamiseksi.